Yksinkin kannattaa yrittää yhdessä
Kesäkuun lopulla Sakari Sirkkanen haastatteli Politiikkaradio ohjelmassaan Elina Lepomäkeä (kok) ja Timo Harakkaa (sdp).
Ohjelmassa Timo Harakka antoi kiky – sopimukselle uuden tulkinnan ja kertoi, että kikyn vuoksi verokertymä on pienentynyt. Harakan käsityksen mukaan kiky on työvoiman halpuuttamista. Ja koska työstä saatavaa ansiota on halpuutettu, on verokertymä pienentynyt. [Lue lisää…]
Kesäkuun lopulla uutisoitiin Hjallis Harkimon jättäneen lakialoitteen ammattiyhdistysten tilinpäätöstietojen julkistamiseksi. A-studion ohjelmassa oli ote Harkimon haastattelusta ja ohjelmassa kuultiin myös kansanedustaja Susanna Kosken kannanotto. Harkimo oli haastateltuna pohtinut sitä, että olisi aiheellista selvittää ovatko ammattiyhdistykset yleishyödyllisiä yhteisöjä. [Lue lisää…]
Liiketoimintaa harjoittavalla yrityksellä ja verohallinnolla on erilainen menettely saatavansa perimiseksi. Yritys voi periä saatavansa vain kerran mutta verovelka on lupa periä moneen kertaan. [Lue lisää…]
Venäjältä Suomeen muuttanut yrittäjä joutui verotarkastukseen. Yhtiön kirjanpidossa ei löytynyt moitittavaa. Kuitenkaan verotarkastuksessa ei haluttu ymmärtää yrittäjän lainanneen yhtiölleen rahaa ja sittemmin palauttaneen itselleen lainaamansa varat. Kun yhtiö lyhensi lainaansa osakkaalle, verohallinto verotti sen tulona osakkaalle? Osakas valitti ja sai verotuksen oikaisulautakunnan päätöksen. [Lue lisää…]
Muutama vuosi sitten Suomen Pienyrittäjien hallituksen puheenjohtaja Harri Jyrkiäinen ehdotti arvonlisäverovelvollisuuden alarajan nostamista. Ensimmäisenä ehdotuksen ennätti torppaamaan Suomen Yrittäjien veroasiantuntija Anna Lundén. Alkuvuodesta Yrittäjä lehdessä Mikael Pentikäinen kertoo Suomen yrittäjien ehdottavan samaa mitä Jyrkiäinen aikaisemmin. Suomen Pienyrittäjien nettisivuilta on luettavissa, että Jyrkiäisen seuraaja Matti Kokko on ehdottanut samaa mitä Pentikäinen nyt ja Jyrkiäinen aikoinaan – alvin alarajaa on nostettava. [Lue lisää…]
Toivon, että keskustalaiset päättäjät ja puolueen aktiivit ymmärtävät hyödyntää puoluesihteeriksi ehdolla olevan Sami Kilpeläisen osaamisen ja kokemuksen. Puolueen tärkeälle tekijämiehen paikalle on tarjolla yritys- ja työelämässä kouliintunut politiikan osaaja, jolla on myös oikea tieto suomalaisen pienyrittäjän arjesta ja asemasta. Nyt Suomi tarvitsee tekijöitä huolehtimaan yrittäjyyden jatkuvuudesta.
Julkisuudessa kerrotaan usein, miten virkamies- ja päättäjäportaissa on tehty kaikkensa yrittäjyyden eteen. Suomi tarvitsee noustakseen uusia yrityksiä ja vanhojen yritysten kasvua. Se synnyttää työtä ja hyvinvointia koko yhteiskuntaan. Yrittäjyys on arvo ja upea asia.
Sami Kilpeläinen on peräänantamaton taistelija, joka uskaltaa nostaa esiin byrokratian elinkeinojen ja yrittäjyyden kehittämisen esteeksi kasattuja haasteita ja etsii niihin ratkaisut. Kilpeläinen osaa myös haastaa jähmettyneen ja byrokraattisen virkakoneiston. Mies on erinomaisen pätevä organisaattori.
Kilpeläisen osaaminen ja näytöt puhuvat puolestaan. Ei ole siis epäilystäkään, KIlpeläinen on ehdottomasti paras vaihtoehto yrittäjien kannalta katsoen. Yrittäjien näkökulmasta on kiintoisaa seurata, uskaltaako keskusta uudistua Seinäjoen puoluekokouksessa ottamalla käyttöön pätevää organisaatio- ja yrittäjyysosaamista.
Toivon, että katsotte puoluesihteerin valintaa tästä näkökulmasta: Mahdollisuutena lisätä puolueen yrittäjäosaamista ja kannatusta maakuntien pienyrittäjien keskuudessa.
Matti Kokko
puheenjohtaja
Suomen Pienyrittäjät ry.
Kävelen työmatkani. On mukavaa kävellä töihin ja pohtia tulevan päivän tehtäviä. Toissa aamuna rautatieaseman viereisen varastorakennuksen pusikoituneella pihalla oli paloautoja. Palomiehet sammuttivat puisen varastorakennuksen raatoa. Töihin kävellessäni ajattelin, että onhan se tuokin yksi tapa tehdä verotuksenoikaisu.
Kiinteistövero muodostuu kahdesta osasta: maa-alasta ja rakennuksesta. Kunta määrää maa-alan verotusarvon tonttikarttansa perusteella. Rakennuksen kiinteistövero tulee jälleenhankinta-arvon perusteella. Aikaisemmin on rakennuksen jälleenhankinta-arvoa määriteltäessä huomioitu sen tosiasiallinen arvo omistajalle.
Vuonna 2014 verohallinto antoi ohjeen, missä se ilmoittaa jatkossa verottavansa kaikkia kiinteistöjä keskimääräisten rakennuskustannusten mukaisesti. Tämä päätös näkyy nyt kiinteistöjen omistajille tulleissa vuoden 2016 verotuspäätöksissä. Koska valtion kassan valtava vaje on täytettävä keinolla jos toisella, verohallinto määrää saman, mahdollisimman korkean arvon niin kasvukeskuksien kuin taantuvien alueiden teollisuuskiinteistöille. On selvää että tällainen menettely syrjii taantuvien alueiden rakennuksia ja teollisuutta.
En ole vielä nähnyt yli kaksikymmenkertaista rakennukseen kohdistunutta veronkorotusta, mutta kymmenkertaista veronkorotusta voi pitää yleisenä.
Ihmekös tuo, että kymmeniä vuosia käyttämättömänä ollut rakennus sai uuden olomuodon. Nyt rakennukselle ei voi määrätä veroa. Jäljelle jäi verotettavaksi vain maa-ala.
Anton Poljatschenko
yrittäjä, Verokilpi Oy
Suomen pienyrittäjät ry:n hallituksen jäsen
Karkauspäivänä uutisoitiin syntyneen yhteiskuntasopimus. Seuraavan päivän lehdistä oli luettavissa, että sopimukseen oli tullut niin sanottu selviytymislauseke. Nyt paikallinen sopiminen eli se, miten työpaikoilla sovittaisiin palkoista ja työajoista vaatii sen, että ensin yrityksellä todetaan menevän huonosti ja vasta sitten työehdoista voitaisiin neuvotella paikallisesti.
Yrityksen johtaminen on aina laaja-alaista työtä, riippumatta sen alueellisesta sijainnista, toimialasta, liikevaihdosta tai henkilöstön määrästä. Jos yhtiön tervehdyttäminen aloitetaan vasta sen jälkeen kun voidaan kiistattomasti todeta yrityksellä menevän huonosti, on mitä luultavimmin menetetty myös kilpailu-, investointi- ja maksukyky ja ulkopuolisten rahoittajien halukkuus lainoittaa yhtiötä. Tämän vuoksi yrityksen johtaminen vaatii ennenaikaista paneutumista mahdollisiin tuleviin ongelmiin.
Olisi ollut hyvä, jos yhteiskuntasopimuksella olisi huomioitu lisätä yhtiön liiketoiminnan suunnitteluun mahdollisuus niin diskursiiviseen muotoon paikallisesta sopimisesta kuin myös selkeä mahdollisuus huolehtia työntekijöille tarjottavasta koulutuksesta ja työkyvyn ylläpidosta yhtiön hyvinä aikoina.
Yleistäen voi sanoa, että kulurakenteesta noin puolet on henkilöstökuluja. Yhtiön henkilöstö on merkittävä osa sen tuotantoa. Neuvottelemalla ja keskustelemalla henkilöstön kanssa, yhtiön tilaa voisi parantaa niin lyhyellä kuin pitkällä aikavälillä.
Seurasin neuvotteluprosessia tiedotusvälineiden kautta. Minulle oli yllätys, että hallitus jättäytyi neuvottelujen ulkopuolelle, että se ei määrännyt omia vähimmäisvaatimuksia neuvottelutuloksille tai että hallitus ei ottanut käyttöön pakkolakeja.
Ymmärrän neuvotteluosapuolia, koska kukapa haluaa luopua vapaaehtoisesti vallastaan. Neuvottelemisesta on tehty sopijaosapuolten bisnes ja he käyttävät valtaansa neuvotteluissa. Hallituksen olisi pitänyt puuttua neuvotteluprosessiin vallan ja sopimisen siirtämiseksi työntekijän ja yrityksen välille. Tällöin sopimuksella olisi saatu aikaan jotain sellaista, jolla olisi ollut saadun sopimuksen kanalta merkitystä.
Anton Poljatschenko
yrittäjä, Verokilpi Oy
Suomen pienyrittäjät ry:n hallituksen jäsen
Esimerkiksi rakennuspiirustuksissa ja ympäristöluvissa tarjolla säästökohteita.
Maatilojen rakentamiskuluista saadaan 10 miljoonaa euroa pois vuodessa, jos turhaa sääntelyä puretaan. Näin väittää rakentamiskonsultti Matti Kokko Kuopiosta.
Parikymmentä vuotta alalla toiminut Kokko on suivaantunut rakentamisen byrokratiaan, joka tuntuu vain lisääntyvän.
Pari vuotta sitten levennettiin lehmän partta ”eikä kukaan tunnu tietävän miksi tai kuka siitä päätti”. Yksittäinen päätös merkitsi kymmenien tuhansien eurojen lisäkustannusta uudessa navetassa.
Yhtä hölmöä Kokon mielestä on vaatia rakennuspiirustuksia ja julkisivukuvia, kun haetaan ympäristölupaa karjasuojan rakentamiseen.
Tuhansien eurojen suunnitelmat pitää teettää, vaikka rakentamisesta ei ole varmuutta ja suunnitelmat voivat muuttua.
Lietesäiliöiden kattamistakin pitäisi katsoa kriittisesti, Kokko sanoo. ”Jos allas jäätyy, se ei sula katon alla ennen juhannusta.”
Perkaamista on myös palomääräyksissä. Niitä sovelletaan kirjavasti.
Ympäristöministeriön työryhmä selvittää ensi kevääseen mennessä, kuinka maaseudulle rakentamista voitaisiin helpottaa.
VEIKKO NIITTYMAA
Suomalaisessa oikeuskäytännössä on keskeistä, että kantajan tulee osoittaa todisteellisesti kanteensa vaatimukset. Todistustaakka on väitteen esittäjällä, ei väitteen kyseenalaistavalla. Hallintolainkäytössä ei ole varsinaista todistustaakkaa, sillä hallintolainkäyttölain 33 §:n mukaan valitusviranomainen huolehtii asian selvittämisestä ” Valitusviranomaisen on hankittava viran puolesta selvitystä siinä laajuudessa kuin käsittelyn tasapuolisuus, oikeudenmukaisuus ja asian laatu sitä vaativat (26.7.1996/586, 33 §, 2 mom.)”.
Teen työkseni oikaisuvaatimuksia verohallintoon ja valituskirjelmiä hallinto-oikeuksiin. On mielenkiintoista huomata, että käytännössä verohallinto vaatii käännetyn todistustaakan menettelyä ja lyö laimin hallintokäyttölailla määrätyn selvitysvelvollisuuden – joutumatta vastuuseen menettelystään.
Saan liiankin usein oikaistavakseni verotuspäätöksiä, missä verohallinto määrää aiheettomasti veron käyttämällä kaavaa: havainto-väite-verotusesitys. Kaikissa näissä on mitä useimmin maininta, missä verohallinto katsoo asian selvitetyn.
Meillä on voimassaolevaa lainsäädäntöä ja verovelvollista vaaditaan noudattamaan sitä. Meillä on myös verolait ja lakeja hallinnon käytöstä. On oikein että vaatimuksia kohdistetaan myös veronsaajaan ja sen odotetaan noudattavan toiminnassaan lain määräyksiä.
Suomen pienyrittäjät ry. tulee vaatimaan yritysten oikeudenmukaista kohtelua hallinnollisessa menettelyssä. Yhdistys vaatii oikaisua tapauksissa, missä on tapahtunut ilmeistä piittaamattomuutta selvittää asiaa siinä laajuudessa kuin käsittelyn tasapuolisuus, oikeudenmukaisuus ja asian laatu sitä vaativat.
Verokilpi Oy, Anton Poljatschenko, yrittäjä
Kirjoittaja on Suomen pienyrittäjät ry:n hallituksen jäsen
Lähdeluettelo: