Torstaina marraskuun 5. päivänä Päivi Neitiniemen toimittamassa YLEn radion Ykkösaamussa rikosoikeuden professori emerita Terttu Utriainen kertoo hallituksen peruneen tehokkaasta katumisesta annetun esityksen. Utriainen pohti kolumnissaan Suomen poisvedettyä ehdotusta suhteessa muiden maiden lainsäädäntöön. Päivää aikaisemmin uutinen oli luettavissa YLEn nettisivuilla. Valtiovarainministeri kertoi, että esitys piti hylätä perustuslaillisista syistä.

Olen ihmetellyt, miksi kukaan ei nosta esiin ongelmaa, että veronkierrolla tai muulla rikoksella sadun rahan sanktioimaton kotiutus aiheuttaa markkinahäiriön.

Kun veronkiertäjä saa piilottamansa varat käyttöönsä sanktioitta ja sijoittaa ne yhtiöönsä, saa hän rahaa 20 – 50 % halvemmalla verrattuna kilpailijoihinsa, jotka eivät ole kiertäneet veroja. Verotusoikeuden voimassa olevalta ajalta yhteisövero on vaihdellut 26–20%, arvonlisävero 24 % ja palkan ennakonpidätys on määräytynyt progression mukaan.

Kun veronkierrolla saadut varat sijoitetaan yhtiöön, sen lisäksi että osakas saa pääomaa kilpailijoitaan halvemmalla, on hänellä oikeus saada sijoittamalleen pääomalle 4-5 % korko. Ja jos pääomatulo vähentää osakaan palkanmaksun tarvetta, lisääntyy yhtiön nettovarallisuus jolloin kasvaa verottomana nostettavan osingon osuus.

Veronsa maksava yrittäjä joutuu tilittämään myynnistään arvonlisäveron, tulostaan yhtiöveron ja yhtiöönsä hän sijoittaa jäljelle jäävän osan.

Minulla on selvännäkijän kyky! Voin varmuudella ennustaa, että joko katumislaki esitetään uudelleen ja sellainen tulee tai sitten sitä ei esitetäkään. Jos säädetään katumuslaki, veronkierrolla jemmatut varat kotiutetaan ilman veroseuraamuksia katumislain turvin. Jos katumislakia ei tule ja kotiutettavien varojen määrä on vaikkapa 20 henkilön osalta yhteensä noin 50–60 miljoonaa euroa, verohallinto tehnee ”liechtensteinilaiset”. Eli antaa verotusoikeuden vanhentua ja viivyttelee tutkintapyynnön tekemisessä, jolloin myös syyteoikeus vanhenee.

Olen samaa mieltä kuin kaikki ne, jotka tuomitsevat eriarvoisuuden. En kuitenkaan halua nyt pohtia veronkierrolla saatujen varojen kotiuttamisen moraalista puolta. Olen pienyrittäjä ja työssäni joudun seuraamaan pienten yritysten liiketoimintaa. Sanktioimaton veronkierron salliminen, aiheuttaa ongelman yritystoiminnalle. ”Liechtensteinilaiset” tai katumisen jälkeen sanktioitta kotiutetut varat, antavat merkittävän kilpailuedun verovapaata pääomaa käyttäville yhtiöille verrattuna tuloveronsa maksaviin yhtiöihin.
Anton Poljatschenko
Suomen pienyrittäjät ry:n hallituksen jäsen
yrittäjä, Verokilpi Oy

 

 

Ykkösaamu, Puoluekannatuksen muutoksia ja Aarnion paljastuksia
Terttu Utriaisen kolumni verojen maksamisesta ja niiden välttämisestä, toimittaja Päivi Neitiniemi, osoitteessa:

http://areena.yle.fi/1-3021935
Kirjoitus YLEn sivuilla, Hallitus perui veronkiertäjien tehokkaan katumisen lakiesityksen – hallintarekisterilaki viivästyy kritiikin takia, osoitteessa:
http://yle.fi/uutiset/hallitus_perui_veronkiertajien_tehokkaan_katumisen_lakiesityksen/8431119

Suomen Pienyrittäjät ry:n puheenjohtaja Matti Kokko kertoo yhdistyksensä närkästyneen Maaseutuviraston hitaudesta tukien maksatuksessa.

Yli 50 000 tilaa odottaa tukien maksatusta ja tilojen maksuvalmius on kestämätön ja kiristynyt äärimmilleen.

Tukien maksuaikatauluista johtuvaa, näin suurta laskujen eräpäivien lykkäystä,  hän ei ole yli kaksikymmentävuotisella yrittäjäurallaan koskaan kohdannut.. Kokko arvioi, että ne tuhannet pienyritykset, jotka tekevät tiivistä yhteistyötä maatilojen kanssa kärsivät myös maksatusten hitauden vuoksi.

Ensiarvoisen tärkeää olisi nyt heti laittaa maataloustuet maksuun, jotta tilojen tilanne helpottuisi ja heidän kanssaan yhteistyötä tekevien yrityksen toimintaedellytykset säilyisivät.

Maaseutuviraston kautta tulevat tuet ovat yli 40% maatalouden tuloista. Yksi maksajavirasto ei saa hidastaa yli sadan tuhannen ihmisen elantoa. Eihän kukaan palkansaaja tai viranhaltija hyväksyisi, jos puolet palkasta maksettaisiin vasta seuraavana vuonna.

 

Lisätietoja

2Matti Kokko 040 484 0600

Puheenjohtaja, Suomen Pienyrittäjät ry

Poliisin ”talousrikostutkijat” Anne ja Jutta pyytävät ilmiantamaan pizzerian, joka myy pizzaa kuudella eurolla tai sitä halvemmalla. Anne ja Jutta, ainoastaan tuotteen hintaa tuijottamalla ei voi määritellä onko kyseessä veronkierto vai ei.

Mitä ilmeisimmin OnniBus ei harjoita veronkiertoa, vaikka sen hinnat ovat halvemmat kuin muilla samoilla linjoilla liikennöivillä bussiyhtiöillä. Ikea ei varmaankaan harjoita veronkiertoa, vaikka monet sen tuotteista ovat kilpailijoita halvempia. Samaa voi sanoa Lidlistä, ST 1:stä, halpalentoyhtiöt tai halvemmat majoitukset verrattuna hotelliyöpymisiin. Ei ole veronkiertoa kilpailla hinnalla. Hinta – on yksi markkinoinnin kilpailukeinoista.

On sikamaista käynnistää ilmiantamiskampanja yrityksistä, jotka kilpailevat hinnalla.

Talousrikostutkinta on aikaa vievä projekti. Niin hallintolainkäytössä kuin rikosperusteisessa tutkinnassa kuvaillaan tutkinnan käytössä ollut aineisto, havaitut virheet, niiden vaikutus verotukseen verolajeittain ja verolajeittain vältetyn veron määrä yhtiön tai kunkin työntekijän osalta. Olen tehnyt harmaan talouden tarkastusta Uudenmaan verotarkastusyksikössä. Tutkinta alkaa tutustumalla vero-, vuosi ja kuukausi-ilmoituksiin, tilaamalla tiliotteet ja etsimällä vertailutietoja. Kirjanpidon läpikäyminen kestää alle viikosta muutamaan kuukauteen. Osastolla missä työskentelin, saatiin tarkastajaa kohden vuoden aikana päätökseen noin kaksi tutkintaa. Tämän jälkeen tutkinta siirtyy sekä maksuunpanoon että verohallinnon asianvalvojalle, mistä se aikanaan siirtyy poliisille esitutkintaan ja sieltä syyttäjälle. Enkä ole kuullut väitettä, että veroriidat olisivat tuomioistuimissa niitä yksinkertaisimpia juttuja.

Jutta ja Anne, talousrikostutkinta on täsmällisyyttä, aikaa ja ammattitaitoa vaativaa työtä.

Kun työskentelin verottajalla, Pasilan virastotalon Aurinkoraitilla C ja B rappujen välissä oli verotoimiston työntekijöiden suosima pizzeria. Uudenmaan verotarkastusyksikkö sijaitsi samassa talossa, kuusi kerrosta ylempänä. Minusta pizzat olivat hyviä! Maksoivat 5 € kappale.

Kiitos menekin ja kannattavuuden, pizzeria laajensi ravintolatilaa Aurinkoraitilla yli puolella. Arvosteluja pizzeriasta: http://fi.yelp.fi/biz/auringon-pizza-ja-kebab-helsinki
Anton Poljatschenko, Verokilpi Oy, yrittäjä
Kirjoittaja on Suomen pienyrittäjät ry:n hallituksen jäsen.

Anne Berner oli Juha Sipilän loistovalinta. Politiikka on pitkään ollut rikki. Rikkinäisillä vehkeillä on hengenvaarallista ajaa. Kun mennään hallituksista hallituksiin milloin vasen, milloin oikea kylki edellä ja kukin ministeri vuorollaan nimittää etunsa valvojaksi poliittisen virkamiehen, syntyy vaan julkisen sektorin tehottomuutta. Luomalla maahan myönteinen yrittäjyyspolitiikka kaikki hyötyvät. Kotimainen kysyntä luo työpaikkoja. Panostamalla ja kannustamalla pienyrittäjyyttä luodaan helpoiten uusia työpaikkoja. Toivon, että Anne Berner keskittyy erityisesti pienyrittäjien aseman helpottamiseen.

Asioimme säännöllisesti lukuisien yritysten kanssa. On vaarallista luoda mielikuva, että Suomeen syntyy tyhjästä jatkuvasti lisää ”vihaisia lintuja” ja maailma lahjoittaa niistä meille rahansa. Mikään uusi Nokia ei kata sitä työttömien määrää, mikä kohta on sylissä, ellei kotimarkkinoista ja yrittäjistä huolehdita. Yrittäjiä on nöyryytetty kaikilla tavoilla, eikä heidän suhdanteet oikein kiinnosta ketään. Pienyrittäjille ei kukaan ole ikinä pohtinut rakennemuutosapua. Kehitys on sitä, että ennen pankissa hymyiltiin heille, nyt siellä suorastaan nauretaan.

Vaikuttaa, että pienten ja PK -yritysten ainoa suhdannerahoittaja on irtisanomiset, ostovelat ja verottaja, jolla on mielivaltaisen korkea korko ja ilman valitusoikeutta toimiva tuomioistuin. Liian helposti kuolee ja haudataan hyviä unelmia.

Alexander Stubb ja Anne Berner, laittakaa piste tälle hulluttelulle, vaikka poikkeustilalailla. Kotimarkkinat on saatava kuntoon ja se syntyy vain täsmällisillä Pienyrittäjien ja PK -yrittäjien rakennepaketeilla. Valtio ei häviä, vaikka se antaa veroveloille pitkiä halpakorkoisia lainoja ja tarvittaessa takauksia esimerkiksi suhteutettuna työpaikkojen määriin. Tällä katetaan menetetyt käyttöpääomat, jolloin yritykset voivat investoida ja palauttaa kilpailukykynsä. Menettäjinä ovat tuhansien prosenttien koroilla toimivat, usein ulkomaiset perintäyhtiöt. Kun talous tasapainottuu, herrat saavat taas nauraa ja duunarit iloita työpaikastaan.
Suomi voittaa.

 

Matti Kokko
Puheenjohtaja
Suomen Pienyrittäjät ry

Kutsu Suomen Pienyrittäjät ry sääntömääräiseen vuosikokokoukseen 22.5.2015 (PDF)

 
Kokouskutsu
Suomen Pienyrittäjät ry sääntömääräinen vuosikokous
Aika: Perjantai 22.5.2015, klo 18:00
Paikka: Helsingin Suomalainen Klubi, Helsinki
Kokouksen asialista
1. Kokouksen avaus.
2. Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa
3. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus.
4. Hyväksytään kokouksen työjärjestys
5. Esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja tilintarkastuskertomus
6. Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille tilivelvollisille.
7. Vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä liittymis- ja jäsenmaksun suuruus.
8. Valitaan hallituksen puheenjohtaja ja jäsenet
9. Valitaan tilintarkastaja ja varatilintarkastaja
10. Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.
-Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian vuosikokouksen käsiteltäväksi, hänen on ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle niin, hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.
Hallitus

 

Suomen Pienyrittäjät ry:n puheenjohtaja Matti Kokko:

”Arvonlisäverovapauden raja voitaisiin nostaa 37 000 euroon”

Suomen Pienyrittäjät ry:n puheenjohtaja Matti Kokko pitää myönteisenä
SDP:n puheenjohtajan ja Suomen valtionvarainministeri Antti Rinteen
lupausta yritysten alv-velvollisuuden keventämisestä. SDP lupasi nostaa
alv-vapautuksen rajan 10 000 euroon ja alv-huojennuksen rajaa ylöspäin
nykyisestä 22 500 eurosta. SDP:n esitys on saanut tukea keskustan,
kokoomuksen ja perussuomalaisten suunnalta.

– EU-direktiivin (2006/112/EY) mukaan Suomessa raja sille, että yritys
voidaan vapauttaa arvonlisäverosta on 10 000 ecua. Vapautuksen nosto 10
000 euroon on siis ollut jo aiemmin olemassa, jos vain poliittista tahtoa
olisi löytynyt, Kokko sanoo.

Pienyrittäjien nokkamies olisi kuitenkin valmis tuntuvampaan
alv-vapautukseen eli Kokko nostaisi alv-rajan 37 000 euroon. Samalla hän
huomauttaa, että tuo raja on käytössä esimerkiksi Maltalla tavarakaupassa
ja useissa EU-maissa eli Itävallassa, Unkarissa, Tsekissä ja Slovakiassa
raja on 35 000 euroa.

– Voisi kuvitella, että alv-vapautuksen raja olisi poliittisesti
mahdollista saada nostetuksi. Alv-vapautusrajan nostaminen tukisi ja
kannustaisi erityisesti pieniä yksinyrittäjiä yrittäjyyden tiellä ja näin
rakentamaan suomalaista hyvinvointia, Kokko linjaa.

Puheenjohtaja Kokko harkitsisi myös kotimaisen kysynnän ja tuotannon
tukemiseksi, yrittäjyyden ja palveluiden tuotannon edistämiseksi
alv-vähennysoikeutta kuluttajille.

– Kuluttaja voisi saada vähentää Suomessa tuotetun palvelun tai tuotteen
arvonlisäveron osuuden omassa tuloverotuksessaan. Vähennyksen määrä voisi
olla 5 000-10 000 euroa. Tämä edistäisi ko-timaista kysyntää, yrittäjyyttä
ja palveluiden tuotantoa sekä toisi välittömästi lisää työpaikkoja, hän
sanoo.

Suomen Pienyrittäjät on vuonna 2005 perustettu pienyrittäjien
valtakunnallinen yhdistys, johon kuuluu toistatuhatta jäsenyritystä ja
–yrittäjää eri puolilta Suomea.

 

Lisätiedot:

Matti Kokko
puheenjohtaja
Suomen Pienyrittäjät ry.
puh: 040 484 0600
matti.kokko(at)pienyrittajat.fi

 

Suomen Pienyrittäjät ry:n puheenjohtaja Matti Kokko: ”Arvonlisäverovapauden raja voitaisiin nostaa 37 000 euroon” (etvk.fi)

Arvonlisäverovapauden raja voitaisiin nostaa 37 000 euroon (Pohjalainen.fi)

Huomattava harppaus alv-vapautukseen – ”Voidaan nostaa 37 000 euroon” (talouselama.fi)

Pienyrittäjät nostaisivat alv-rajan 37 000 euroon (verkkouutiset.fi)

 

Tässä linkki hallituksen esitykseen https://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2014/20140083

Lyhyesti asiasta…

Hallitus on antanut eduskunnalle 12.6.2014 esityksen velkajärjestelyn mahdollistamisesta myös pienyrittäjille. Nykyisin elinkeinotoimintaan liittyviä velkoja ei voi ottaa velkajärjestelyyn. Velkaongelmista kärsivälle toiminimiyrittäjälle vaihtoehtoina ovat lähinnä yritystoiminnan lopettaminen tai kallis yrityssaneerausmenettely.

Jatkossa velkajärjestelyyn pääsy olisi esityksen mukaan mahdollista, jos velkojenmaksukykyä olisi ainakin vähän, ja jos yrityksen toiminta katsottaisiin kannattavaksi.

Velkajärjestelyyn pääsemiseksi yritystoiminnan tulisi olla pienimuotoista ja perustua lähinnä yrittäjän omaan työpanokseen. Velkajärjestely ei koskisi edelleenkään yhtiömuotoisia yrityksiä.

Yksityisten elinkeinon- ja ammatinharjoittajien pääsyä velkajärjestelyyn aiotaan helpottaa. Työttömien pääsy velkajärjestelyyn nopeutuisi. Myös ylivelkaantuneitten nuorten pääsyä velkajärjestelyyn helpotettaisiin.

Lakiesitys eduskunnalle: Velkajärjestely mahdolliseksi myös pienyrittäjille

Työryhmä ehdottaa, että yksityisten elinkeinon- ja ammatinharjoittajien pääsyä velkajärjestelyyn helpotettaisiin. Velkaongelmiin joutuneen yrittäjän yksityiset ja elinkeinotoiminnan velat voitaisiin järjestellä, jos yritystoiminta on melko pienimuotoista ja perustuu pääasiassa yrittäjän omaan työpanokseen.

 Nykyisin velkajärjestelyssä ei voida lainkaan järjestellä elinkeinotoimintaan liittyviä velkoja. Yrittäjän on joko lopetettava elinkeinotoiminta velkajärjestelyyn pääsemiseksi tai hakeuduttava yrityssaneeraukseen. Pienyrittäjälle yrityssaneeraus on usein kuitenkin liian raskas ja kallis vaihtoehto.

Velkajärjestelyn edellytyksenä olisi, että yrittäjä pystyy maksamaan velkojaan ainakin vähän ja että elinkeinotoiminta on riittävän kannattavaa. Yhtiömuotoisia yrityksiä velkajärjestelyn mahdollisuus ei jatkossakaan koskisi.

 Uudistuksen myötä yrittäjän omistusasunnon suoja paranisi. Velkajärjestelyssä omistusasunto on mahdollista tietyin edellytyksin säilyttää toisin kuin yrityssaneerauksessa.

 Työryhmä ehdottaa, että omistusasuntonsa säilyttävän velallisen olisi jatkossa maksettava velkojaan nykyistä enemmän. Maksuja tulisi kertyä muiden kuin vakuusvelkojen osalta viisivuotisen maksuohjelman mukaisesti, vaikka maksuohjelman kesto muutoin olisi normaali kolme vuotta. Velkojien kannalta tämä tietäisi paluuta oikeudenmukaisempaan laskentatapaan.