Toivon, että keskustalaiset päättäjät ja puolueen aktiivit ymmärtävät hyödyntää puoluesihteeriksi ehdolla olevan Sami Kilpeläisen osaamisen ja kokemuksen. Puolueen tärkeälle tekijämiehen paikalle on tarjolla yritys- ja työelämässä kouliintunut politiikan osaaja, jolla on myös oikea tieto suomalaisen pienyrittäjän arjesta ja asemasta. Nyt Suomi tarvitsee tekijöitä huolehtimaan yrittäjyyden jatkuvuudesta.

Julkisuudessa kerrotaan usein, miten virkamies- ja päättäjäportaissa on tehty kaikkensa yrittäjyyden eteen. Suomi tarvitsee noustakseen uusia yrityksiä ja vanhojen yritysten kasvua. Se synnyttää työtä ja hyvinvointia koko yhteiskuntaan. Yrittäjyys on arvo ja upea asia.

Sami Kilpeläinen on peräänantamaton taistelija, joka uskaltaa nostaa esiin byrokratian elinkeinojen ja yrittäjyyden kehittämisen esteeksi kasattuja haasteita ja etsii niihin ratkaisut. Kilpeläinen osaa myös haastaa jähmettyneen ja byrokraattisen virkakoneiston. Mies on erinomaisen pätevä organisaattori.

Kilpeläisen osaaminen ja näytöt puhuvat puolestaan. Ei ole siis epäilystäkään, KIlpeläinen on ehdottomasti paras vaihtoehto yrittäjien kannalta katsoen. Yrittäjien näkökulmasta on kiintoisaa seurata, uskaltaako keskusta uudistua Seinäjoen puoluekokouksessa ottamalla käyttöön pätevää organisaatio- ja yrittäjyysosaamista.

Toivon, että katsotte puoluesihteerin valintaa tästä näkökulmasta: Mahdollisuutena lisätä puolueen  yrittäjäosaamista ja kannatusta maakuntien pienyrittäjien keskuudessa.

 

Matti Kokko
puheenjohtaja
Suomen Pienyrittäjät ry.

Kävelen työmatkani. On mukavaa kävellä töihin ja pohtia tulevan päivän tehtäviä. Toissa aamuna rautatieaseman viereisen varastorakennuksen pusikoituneella pihalla oli paloautoja. Palomiehet sammuttivat puisen varastorakennuksen raatoa. Töihin kävellessäni ajattelin, että onhan se tuokin yksi tapa tehdä verotuksenoikaisu.

Kiinteistövero muodostuu kahdesta osasta: maa-alasta ja rakennuksesta. Kunta määrää maa-alan verotusarvon tonttikarttansa perusteella. Rakennuksen kiinteistövero tulee jälleenhankinta-arvon perusteella. Aikaisemmin on rakennuksen jälleenhankinta-arvoa määriteltäessä huomioitu sen tosiasiallinen arvo omistajalle.

Vuonna 2014 verohallinto antoi ohjeen, missä se ilmoittaa jatkossa verottavansa kaikkia kiinteistöjä keskimääräisten rakennuskustannusten mukaisesti. Tämä päätös näkyy nyt kiinteistöjen omistajille tulleissa vuoden 2016 verotuspäätöksissä. Koska valtion kassan valtava vaje on täytettävä keinolla jos toisella, verohallinto määrää saman, mahdollisimman korkean arvon niin kasvukeskuksien kuin taantuvien alueiden teollisuuskiinteistöille. On selvää että tällainen menettely syrjii taantuvien alueiden rakennuksia ja teollisuutta.

En ole vielä nähnyt yli kaksikymmenkertaista rakennukseen kohdistunutta veronkorotusta, mutta kymmenkertaista veronkorotusta voi pitää yleisenä.

Ihmekös tuo, että kymmeniä vuosia käyttämättömänä ollut rakennus sai uuden olomuodon. Nyt rakennukselle ei voi määrätä veroa. Jäljelle jäi verotettavaksi vain maa-ala.

Anton Poljatschenko
yrittäjä, Verokilpi Oy
Suomen pienyrittäjät ry:n hallituksen jäsen

Karkauspäivänä uutisoitiin syntyneen yhteiskuntasopimus. Seuraavan päivän lehdistä oli luettavissa, että sopimukseen oli tullut niin sanottu selviytymislauseke. Nyt paikallinen sopiminen eli se, miten työpaikoilla sovittaisiin palkoista ja työajoista vaatii sen, että ensin yrityksellä todetaan menevän huonosti ja vasta sitten työehdoista voitaisiin neuvotella paikallisesti.

Yrityksen johtaminen on aina laaja-alaista työtä, riippumatta sen alueellisesta sijainnista, toimialasta, liikevaihdosta tai henkilöstön määrästä. Jos yhtiön tervehdyttäminen aloitetaan vasta sen jälkeen kun voidaan kiistattomasti todeta yrityksellä menevän huonosti, on mitä luultavimmin menetetty myös kilpailu-, investointi- ja maksukyky ja ulkopuolisten rahoittajien halukkuus lainoittaa yhtiötä. Tämän vuoksi yrityksen johtaminen vaatii ennenaikaista paneutumista mahdollisiin tuleviin ongelmiin.

Olisi ollut hyvä, jos yhteiskuntasopimuksella olisi huomioitu lisätä yhtiön liiketoiminnan suunnitteluun mahdollisuus niin diskursiiviseen muotoon paikallisesta sopimisesta kuin myös selkeä mahdollisuus huolehtia työntekijöille tarjottavasta koulutuksesta ja työkyvyn ylläpidosta yhtiön hyvinä aikoina.

Yleistäen voi sanoa, että kulurakenteesta noin puolet on henkilöstökuluja. Yhtiön henkilöstö on merkittävä osa sen tuotantoa. Neuvottelemalla ja keskustelemalla henkilöstön kanssa, yhtiön tilaa voisi parantaa niin lyhyellä kuin pitkällä aikavälillä.

Seurasin neuvotteluprosessia tiedotusvälineiden kautta. Minulle oli yllätys, että hallitus jättäytyi neuvottelujen ulkopuolelle, että se ei määrännyt omia vähimmäisvaatimuksia neuvottelutuloksille tai että hallitus ei ottanut käyttöön pakkolakeja.

Ymmärrän neuvotteluosapuolia, koska kukapa haluaa luopua vapaaehtoisesti vallastaan. Neuvottelemisesta on tehty sopijaosapuolten bisnes ja he käyttävät valtaansa neuvotteluissa. Hallituksen olisi pitänyt puuttua neuvotteluprosessiin vallan ja sopimisen siirtämiseksi työntekijän ja yrityksen välille. Tällöin sopimuksella olisi saatu aikaan jotain sellaista, jolla olisi ollut saadun sopimuksen kanalta merkitystä.

Anton Poljatschenko
yrittäjä, Verokilpi Oy
Suomen pienyrittäjät ry:n hallituksen jäsen

Esimerkiksi rakennuspiirustuksissa ja ympäristöluvissa tarjolla säästökohteita.

Maatilojen rakentamiskuluista saadaan 10 miljoonaa euroa pois vuodessa, jos turhaa sääntelyä puretaan. Näin väittää rakentamiskonsultti Matti Kokko Kuopiosta.

Parikymmentä vuotta alalla toiminut Kokko on suivaantunut rakentamisen byro­kratiaan, joka tuntuu vain lisääntyvän.

Pari vuotta sitten levennettiin lehmän partta ”eikä kukaan tunnu tietävän miksi tai kuka siitä päätti”. Yksittäinen päätös merkitsi kymmenien tuhansien eurojen lisäkustannusta uudessa navetassa.

Yhtä hölmöä Kokon mielestä on vaatia rakennuspiirustuksia ja julkisivukuvia, kun haetaan ympäristölupaa karjasuojan rakentamiseen.

Tuhansien eurojen suunnitelmat pitää teettää, vaikka rakentamisesta ei ole varmuutta ja suunnitelmat voivat muuttua.

Lietesäiliöiden kattamistakin pitäisi katsoa kriittisesti, Kokko sanoo. ”Jos allas jäätyy, se ei sula katon alla ennen juhannusta.”

Perkaamista on myös palomääräyksissä. Niitä sovelletaan kirjavasti.

Ympäristöministeriön työryhmä selvittää ensi kevääseen mennessä, kuinka maaseudulle rakentamista voitaisiin helpottaa.

VEIKKO NIITTYMAA

 

Maaseudun Tulevaisuus

Suomalaisessa oikeuskäytännössä on keskeistä, että kantajan tulee osoittaa todisteellisesti kanteensa vaatimukset. Todistustaakka on väitteen esittäjällä, ei väitteen kyseenalaistavalla. Hallintolainkäytössä ei ole varsinaista todistustaakkaa, sillä hallintolainkäyttölain 33 §:n mukaan valitusviranomainen huolehtii asian selvittämisestä ” Valitusviranomaisen on hankittava viran puolesta selvitystä siinä laajuudessa kuin käsittelyn tasapuolisuus, oikeudenmukaisuus ja asian laatu sitä vaativat (26.7.1996/586, 33 §, 2 mom.)”.

Teen työkseni oikaisuvaatimuksia verohallintoon ja valituskirjelmiä hallinto-oikeuksiin. On mielenkiintoista huomata, että käytännössä verohallinto vaatii käännetyn todistustaakan menettelyä ja lyö laimin hallintokäyttölailla määrätyn selvitysvelvollisuuden – joutumatta vastuuseen menettelystään.

Saan liiankin usein oikaistavakseni verotuspäätöksiä, missä verohallinto määrää aiheettomasti veron käyttämällä kaavaa: havainto-väite-verotusesitys. Kaikissa näissä on mitä useimmin maininta, missä verohallinto katsoo asian selvitetyn.

Meillä on voimassaolevaa lainsäädäntöä ja verovelvollista vaaditaan noudattamaan sitä. Meillä on myös verolait ja lakeja hallinnon käytöstä. On oikein että vaatimuksia kohdistetaan myös veronsaajaan ja sen odotetaan noudattavan toiminnassaan lain määräyksiä.

Suomen pienyrittäjät ry. tulee vaatimaan yritysten oikeudenmukaista kohtelua hallinnollisessa menettelyssä. Yhdistys vaatii oikaisua tapauksissa, missä on tapahtunut ilmeistä piittaamattomuutta selvittää asiaa siinä laajuudessa kuin käsittelyn tasapuolisuus, oikeudenmukaisuus ja asian laatu sitä vaativat.

Verokilpi Oy, Anton Poljatschenko, yrittäjä

Kirjoittaja on Suomen pienyrittäjät ry:n hallituksen jäsen

Lähdeluettelo:

• http://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/verovirkailijoille-sakkoja-tilitietojen-vaarinkaytosta/127879/
• 26.7.1996/586 Hallintolainkäyttölaki
• 18.12.1995/1558 Laki verotusmenettelystä
• Verohallinnon ohje: Arvonsa menettäneen omaisuuden myynti nimelliseen hintaan lähipiirille, sivu 2, Diaarinumero: A53/200/2013,Voimassaolo: Toistaiseksi

 

Torstaina marraskuun 5. päivänä Päivi Neitiniemen toimittamassa YLEn radion Ykkösaamussa rikosoikeuden professori emerita Terttu Utriainen kertoo hallituksen peruneen tehokkaasta katumisesta annetun esityksen. Utriainen pohti kolumnissaan Suomen poisvedettyä ehdotusta suhteessa muiden maiden lainsäädäntöön. Päivää aikaisemmin uutinen oli luettavissa YLEn nettisivuilla. Valtiovarainministeri kertoi, että esitys piti hylätä perustuslaillisista syistä.

Olen ihmetellyt, miksi kukaan ei nosta esiin ongelmaa, että veronkierrolla tai muulla rikoksella sadun rahan sanktioimaton kotiutus aiheuttaa markkinahäiriön.

Kun veronkiertäjä saa piilottamansa varat käyttöönsä sanktioitta ja sijoittaa ne yhtiöönsä, saa hän rahaa 20 – 50 % halvemmalla verrattuna kilpailijoihinsa, jotka eivät ole kiertäneet veroja. Verotusoikeuden voimassa olevalta ajalta yhteisövero on vaihdellut 26–20%, arvonlisävero 24 % ja palkan ennakonpidätys on määräytynyt progression mukaan.

Kun veronkierrolla saadut varat sijoitetaan yhtiöön, sen lisäksi että osakas saa pääomaa kilpailijoitaan halvemmalla, on hänellä oikeus saada sijoittamalleen pääomalle 4-5 % korko. Ja jos pääomatulo vähentää osakaan palkanmaksun tarvetta, lisääntyy yhtiön nettovarallisuus jolloin kasvaa verottomana nostettavan osingon osuus.

Veronsa maksava yrittäjä joutuu tilittämään myynnistään arvonlisäveron, tulostaan yhtiöveron ja yhtiöönsä hän sijoittaa jäljelle jäävän osan.

Minulla on selvännäkijän kyky! Voin varmuudella ennustaa, että joko katumislaki esitetään uudelleen ja sellainen tulee tai sitten sitä ei esitetäkään. Jos säädetään katumuslaki, veronkierrolla jemmatut varat kotiutetaan ilman veroseuraamuksia katumislain turvin. Jos katumislakia ei tule ja kotiutettavien varojen määrä on vaikkapa 20 henkilön osalta yhteensä noin 50–60 miljoonaa euroa, verohallinto tehnee ”liechtensteinilaiset”. Eli antaa verotusoikeuden vanhentua ja viivyttelee tutkintapyynnön tekemisessä, jolloin myös syyteoikeus vanhenee.

Olen samaa mieltä kuin kaikki ne, jotka tuomitsevat eriarvoisuuden. En kuitenkaan halua nyt pohtia veronkierrolla saatujen varojen kotiuttamisen moraalista puolta. Olen pienyrittäjä ja työssäni joudun seuraamaan pienten yritysten liiketoimintaa. Sanktioimaton veronkierron salliminen, aiheuttaa ongelman yritystoiminnalle. ”Liechtensteinilaiset” tai katumisen jälkeen sanktioitta kotiutetut varat, antavat merkittävän kilpailuedun verovapaata pääomaa käyttäville yhtiöille verrattuna tuloveronsa maksaviin yhtiöihin.
Anton Poljatschenko
Suomen pienyrittäjät ry:n hallituksen jäsen
yrittäjä, Verokilpi Oy

 

 

Ykkösaamu, Puoluekannatuksen muutoksia ja Aarnion paljastuksia
Terttu Utriaisen kolumni verojen maksamisesta ja niiden välttämisestä, toimittaja Päivi Neitiniemi, osoitteessa:

http://areena.yle.fi/1-3021935
Kirjoitus YLEn sivuilla, Hallitus perui veronkiertäjien tehokkaan katumisen lakiesityksen – hallintarekisterilaki viivästyy kritiikin takia, osoitteessa:
http://yle.fi/uutiset/hallitus_perui_veronkiertajien_tehokkaan_katumisen_lakiesityksen/8431119

Suomen Pienyrittäjät ry:n puheenjohtaja Matti Kokko kertoo yhdistyksensä närkästyneen Maaseutuviraston hitaudesta tukien maksatuksessa.

Yli 50 000 tilaa odottaa tukien maksatusta ja tilojen maksuvalmius on kestämätön ja kiristynyt äärimmilleen.

Tukien maksuaikatauluista johtuvaa, näin suurta laskujen eräpäivien lykkäystä,  hän ei ole yli kaksikymmentävuotisella yrittäjäurallaan koskaan kohdannut.. Kokko arvioi, että ne tuhannet pienyritykset, jotka tekevät tiivistä yhteistyötä maatilojen kanssa kärsivät myös maksatusten hitauden vuoksi.

Ensiarvoisen tärkeää olisi nyt heti laittaa maataloustuet maksuun, jotta tilojen tilanne helpottuisi ja heidän kanssaan yhteistyötä tekevien yrityksen toimintaedellytykset säilyisivät.

Maaseutuviraston kautta tulevat tuet ovat yli 40% maatalouden tuloista. Yksi maksajavirasto ei saa hidastaa yli sadan tuhannen ihmisen elantoa. Eihän kukaan palkansaaja tai viranhaltija hyväksyisi, jos puolet palkasta maksettaisiin vasta seuraavana vuonna.

 

Lisätietoja

2Matti Kokko 040 484 0600

Puheenjohtaja, Suomen Pienyrittäjät ry

Poliisin ”talousrikostutkijat” Anne ja Jutta pyytävät ilmiantamaan pizzerian, joka myy pizzaa kuudella eurolla tai sitä halvemmalla. Anne ja Jutta, ainoastaan tuotteen hintaa tuijottamalla ei voi määritellä onko kyseessä veronkierto vai ei.

Mitä ilmeisimmin OnniBus ei harjoita veronkiertoa, vaikka sen hinnat ovat halvemmat kuin muilla samoilla linjoilla liikennöivillä bussiyhtiöillä. Ikea ei varmaankaan harjoita veronkiertoa, vaikka monet sen tuotteista ovat kilpailijoita halvempia. Samaa voi sanoa Lidlistä, ST 1:stä, halpalentoyhtiöt tai halvemmat majoitukset verrattuna hotelliyöpymisiin. Ei ole veronkiertoa kilpailla hinnalla. Hinta – on yksi markkinoinnin kilpailukeinoista.

On sikamaista käynnistää ilmiantamiskampanja yrityksistä, jotka kilpailevat hinnalla.

Talousrikostutkinta on aikaa vievä projekti. Niin hallintolainkäytössä kuin rikosperusteisessa tutkinnassa kuvaillaan tutkinnan käytössä ollut aineisto, havaitut virheet, niiden vaikutus verotukseen verolajeittain ja verolajeittain vältetyn veron määrä yhtiön tai kunkin työntekijän osalta. Olen tehnyt harmaan talouden tarkastusta Uudenmaan verotarkastusyksikössä. Tutkinta alkaa tutustumalla vero-, vuosi ja kuukausi-ilmoituksiin, tilaamalla tiliotteet ja etsimällä vertailutietoja. Kirjanpidon läpikäyminen kestää alle viikosta muutamaan kuukauteen. Osastolla missä työskentelin, saatiin tarkastajaa kohden vuoden aikana päätökseen noin kaksi tutkintaa. Tämän jälkeen tutkinta siirtyy sekä maksuunpanoon että verohallinnon asianvalvojalle, mistä se aikanaan siirtyy poliisille esitutkintaan ja sieltä syyttäjälle. Enkä ole kuullut väitettä, että veroriidat olisivat tuomioistuimissa niitä yksinkertaisimpia juttuja.

Jutta ja Anne, talousrikostutkinta on täsmällisyyttä, aikaa ja ammattitaitoa vaativaa työtä.

Kun työskentelin verottajalla, Pasilan virastotalon Aurinkoraitilla C ja B rappujen välissä oli verotoimiston työntekijöiden suosima pizzeria. Uudenmaan verotarkastusyksikkö sijaitsi samassa talossa, kuusi kerrosta ylempänä. Minusta pizzat olivat hyviä! Maksoivat 5 € kappale.

Kiitos menekin ja kannattavuuden, pizzeria laajensi ravintolatilaa Aurinkoraitilla yli puolella. Arvosteluja pizzeriasta: http://fi.yelp.fi/biz/auringon-pizza-ja-kebab-helsinki
Anton Poljatschenko, Verokilpi Oy, yrittäjä
Kirjoittaja on Suomen pienyrittäjät ry:n hallituksen jäsen.

Anne Berner oli Juha Sipilän loistovalinta. Politiikka on pitkään ollut rikki. Rikkinäisillä vehkeillä on hengenvaarallista ajaa. Kun mennään hallituksista hallituksiin milloin vasen, milloin oikea kylki edellä ja kukin ministeri vuorollaan nimittää etunsa valvojaksi poliittisen virkamiehen, syntyy vaan julkisen sektorin tehottomuutta. Luomalla maahan myönteinen yrittäjyyspolitiikka kaikki hyötyvät. Kotimainen kysyntä luo työpaikkoja. Panostamalla ja kannustamalla pienyrittäjyyttä luodaan helpoiten uusia työpaikkoja. Toivon, että Anne Berner keskittyy erityisesti pienyrittäjien aseman helpottamiseen.

Asioimme säännöllisesti lukuisien yritysten kanssa. On vaarallista luoda mielikuva, että Suomeen syntyy tyhjästä jatkuvasti lisää ”vihaisia lintuja” ja maailma lahjoittaa niistä meille rahansa. Mikään uusi Nokia ei kata sitä työttömien määrää, mikä kohta on sylissä, ellei kotimarkkinoista ja yrittäjistä huolehdita. Yrittäjiä on nöyryytetty kaikilla tavoilla, eikä heidän suhdanteet oikein kiinnosta ketään. Pienyrittäjille ei kukaan ole ikinä pohtinut rakennemuutosapua. Kehitys on sitä, että ennen pankissa hymyiltiin heille, nyt siellä suorastaan nauretaan.

Vaikuttaa, että pienten ja PK -yritysten ainoa suhdannerahoittaja on irtisanomiset, ostovelat ja verottaja, jolla on mielivaltaisen korkea korko ja ilman valitusoikeutta toimiva tuomioistuin. Liian helposti kuolee ja haudataan hyviä unelmia.

Alexander Stubb ja Anne Berner, laittakaa piste tälle hulluttelulle, vaikka poikkeustilalailla. Kotimarkkinat on saatava kuntoon ja se syntyy vain täsmällisillä Pienyrittäjien ja PK -yrittäjien rakennepaketeilla. Valtio ei häviä, vaikka se antaa veroveloille pitkiä halpakorkoisia lainoja ja tarvittaessa takauksia esimerkiksi suhteutettuna työpaikkojen määriin. Tällä katetaan menetetyt käyttöpääomat, jolloin yritykset voivat investoida ja palauttaa kilpailukykynsä. Menettäjinä ovat tuhansien prosenttien koroilla toimivat, usein ulkomaiset perintäyhtiöt. Kun talous tasapainottuu, herrat saavat taas nauraa ja duunarit iloita työpaikastaan.
Suomi voittaa.

 

Matti Kokko
Puheenjohtaja
Suomen Pienyrittäjät ry

Kutsu Suomen Pienyrittäjät ry sääntömääräiseen vuosikokokoukseen 22.5.2015 (PDF)

 
Kokouskutsu
Suomen Pienyrittäjät ry sääntömääräinen vuosikokous
Aika: Perjantai 22.5.2015, klo 18:00
Paikka: Helsingin Suomalainen Klubi, Helsinki
Kokouksen asialista
1. Kokouksen avaus.
2. Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa
3. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus.
4. Hyväksytään kokouksen työjärjestys
5. Esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja tilintarkastuskertomus
6. Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille tilivelvollisille.
7. Vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä liittymis- ja jäsenmaksun suuruus.
8. Valitaan hallituksen puheenjohtaja ja jäsenet
9. Valitaan tilintarkastaja ja varatilintarkastaja
10. Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.
-Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian vuosikokouksen käsiteltäväksi, hänen on ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle niin, hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.
Hallitus